Koiraveron tarpeellisuudesta on käyty keskustelua aina ajoittain ja tällä hetkellä adressit.comissa on jo liki 4000 nimeä kerännyt vetoomus koiraveron poistamiseksi kaikista Suomen kunnista (http://www.adressit.com/koiraveronvastustus).
Useissa kunnissa koiravero on jo poistunut, mutta esimerkiksi Helsingissä koiravero on vielä maksettava vero. Epäoikeudenmukaiseksi koiraveron tekee se että verorahat eivät ole korvamerkittyjä, joka tarkoittaa sitä että kunta ei ole velvollinen käyttämään verotuloja koiranomistajien hyväksi millään tavalla. Koiravero myös asettaa koiranomistajat epätasa-arvoiseen asemaan kissanomistajien suhteen, joiden ei veroa tarvitse maksaa.

Suomessa on tällä hetkellä arvioitu olevan noin puoli miljoonaa koiraa. Lemmikkikissojen määrää voi vain arvailla.  Koirien määrää on voitu arvioida Kennelliittoon vuosittain rekisteröityjen koirien ( noin 50 000) ja maksettujen koiraverojen perusteella (lukuun on käsittääkseni lisätty arvio rekisteröimättömistä koirista ja veroa maksamattomista ihmisistä). Lemmikkien määrän on arveltu yhä kasvavan (Kennelliittoon rekisteöidään vuosittain kasvava määrä koiria).

Ei ole tietääkseni tehty mitään tutkimusta siitä, että miten sekarotuisen koiran tai maatiaiskissan hankkiva ihminen eroaa tai eroaako jollakin tavalla rotukoiran tai -kissan ottajasta, mutta uskaltaisin väittää että heidän joukossaan on useammin heikommin toimeentulevia ihmisiä kuin rotukoirien ja rotukissojen omistajissa. Sekarotuisen koiran tai maatiaiskissan hankkiminen on mahdollista vaikka ihminen olisi heikosti toimeentuleva esim työtön, opiskelija, eläkeläinen jne. Rotukoirien ja rotukissojen hinnat pyörivät n. 500 – 2000 euron välillä, minkä vuoksi niiden hankinta ei ole useinkaan mahdollista heikosti taloudellisesti toimeentulevalle. Ne lemmikkielänten omistajat ketkä ovat joutuneet joskus elämään työttömyyskorvauksen, toimeentulotuen, opintotuen tai kansaneläkkeen turvin tietävät minkälaisia valintoja silloin joutuu tekemään jo omien ja lemmikkien ruokahankintojen suhteen ja jos lemmikki sairastuu silloin kyseessä on jo taloudellinen katastrofi.

On itse asiassa perustuslain vastaista että toimeentulotukea ei koskaan myönnetä lemmikkieläinten ruoka- tai hoitokuluihin. Käytäntö asettaa lemmikkienomistajat eri arvoiseen asemaan lemmikittömien kanssa, koska lemmikkien omistajien kuukausittaisia todellisia kokonaismenoja ei huomioda, varsinkin silloin jos lemmikki sairastuu. Eläinlääkärikuitit ovat sosiaalityöntekijöille pelkkää ilmaa.

Yksityisten eläinlääkärien maksutaksat ovat karanneet käsistä jo ajat sitten. Pelkkä tarkastukäynti maksaa vähintään 70-80 euroa ja päivystysajalla tarkastuskäynti on yli 100 euroa. Lisäksi ongelmana on että Helsingillä on kyllä kaupungin eläinlääkäri, mutta mitään kunnallista eläinlääkäriasemaa ei ole. Eikö kunnallinen eläinlääkäriasema tulisi olla juurikin niitä varten, jotka koiraveroa maksavat, jotta saisivat eläinlääkäripalveluita edes vähän edullisemmin kuin yksityiseltä ?

Minusta koiraveroa voisi vaikka nostaa ja säätää sen rinnalle kissavero jos sillä tavalla saataisiin jotain helpotusta lemmikkien omistajien eläinlääkärikulutaakkaan, joka saattaa suistaa jo ennestään huonon taloustilanteen kurjuuteen sekä lemmikille että omistajalle. Selvää on että eniten tästä kaikesta kärsii sairas eläin, joka ei pääse eläinlääkäriin ja seuraavaksi eniten lemmikin omistaja, joka kärsii siitä että ei pysty rakasta sairasta lemmikkiään viemään lääkäriin.

 

Korjasin virheellisen tiedon siitä että rotukissoilla ei ole kattojärjestöä (kiitos tiedosta).

Yritän selvittää että mikä on rotukissojen kattojärjestön Suomen Kissaliiton arvio on kissojen määrästä Suomessa.